Viimeinen viikko alkoi nykyisessä työpaikassa ja uudet haasteet siintää edessä. Päätös tuntuu oikealta ja fiilis on odottavan jännittävä, eikä ainakaan katumusta tai ikävää ole esiintynyt. Koko työpaikan vaihto on hiljaa kypsynyt mielessä ja nyt kun se tuli mahdolliseksi niin en kauaa epäröinyt. Sveitsiläiset tutkijat ovat löytäneet oireyhtymän ja keksineet sille hienon nimen "bore out" tarkoittaa työhön pitkästymistä ja siihen turhautumista vaikka tuossa ei taida ollakaan mitään muuta uutta kuin tuo hieno nimi. Jokatapauksessa diagnoosi sopii minulle ja lähden parantelemaan sitä muualle.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Olis pitänyt vaihto tehdä jo aikaa sitten, kun paperit, tiedostot, työpöytä, laatikot, mapit ym. ei ole koskaan ollut näin järjestyksessä kuin nyt viimeisinä päivinä. Nyt kun niitä siivoilen, löytyy paljon kadonneeksi luultua tietoa ja muistoja vuosien varrelta. Löytyi mm. muutaman vuoden takaisen salarakkaan kirjeitä, hotelli laskuja, valokuvia. Ei tuo nainen mielestä mihinkään ole hävinnyt mutta kyllä nuo tunteet tuo pintaan ja sääli niitä oli silppuriin laittaa mutta itsesuojeluvaisto käskee ne hävittämään, tosin sähköpostit säästän. Mahtavaa joskus niitä lueskella ja fiilistellä aika huikeita kirjoituksia ja tunnustuksia puolin ja toisin.